Kolmen naisen kummirinki Turussa on kasvanut avustusverkostoksi.
Istumme hämyisessä olohuoneessa Suomen Turussa. Olen tullut haastattelemaan yhtä Agran koululaisten kummiringeistä. Kolme naista, Eeva Hyhkö (kuvassa vasemmalla), Lea Suomela (kuvassa oikealla) ja Katariina Paimander (kuvassa keskellä), muodostavat ringin, joka on jakanut Radha-nimisen tytön kummiuden Intian Agran kaupungissa.
"Turun palokunnantalolla oli seitsemän-kahdeksan vuotta sitten isot joulumyyjäiset, jossa kiertelin. Pirkko Hellstèn myi siellä Agran koululaisten tuotteita ja siinä oli esite tästä toiminnasta", Eeva aloittaa ja jatkaa:
"Olen aina ollut Intiasta kiinnostunut. Kun luin esitteestä, että daliti-tyttöjä ja turkulainen, kotimainen yhdistys…että ei ole mitään isoja organisaatioita eikä montaa välikättä…se tuntui kauhean ihanalta. Kerroin heti sitten Katariinalle ja Lealle, ja siitä se lähti."
Eeva ja Katariina ovat kotoisin Turusta, Lea alkuaan Tampereelta. He ovat tavanneet toisiaan työn merkeissä, mutta yhteen he hitsautuivat harrastuksensa, ikonimaalauksen, parissa.
Alusta saakka oli selvää, että kolmikko halusi oman kummilapsen. Vaihtoehtona olisi ollut yhteiskummius, jolloin kummimaksu menisi koko koulun toimintaan. Naiset valitsivat yhdistyksen lähettämistä monista vaihtoehdoista Radha-nimisen tytön.
Tiedoista kävi ilmi, että tytön perhe oli kovasti halunnut saada lapsensa kouluun. Kaikki kolme naista ovat tehneet pitkän uran kasvatuksen ja perhetyön saralla, joten perheen tuki tuntui tärkeältä.
Radha oli silloin kahdeksan. Vanhempien lisäksi kotona oli yksi veli.
Kaikki Agran koulun tytöt asuvat slummialueella.
Sieniretkiä ja viinimarjamehua
Pian käy ilmi, että kummirinki on alkanut laajentua häkellyttävällä tavalla.
"Olemme sillä tavalla tukeneet tätä Agran koulua, että olemme vähän laajentaneet tätä hyväntekeväisyyspiiriä", Katariina aloittaa vaatimattomasti.
"Ikonipiirissä kerätään varoja ja jouluisin sillä ostetaan koululle ompelukone tai mitä milloinkin."
"Harmooni ostettiin viimeksi, ja koulutarvikkeita", Eeva täydentää.
"Se ompelukone oli kiva juttu, kun Pirkko laittoi siitä vielä kuvankin, missä tytöt oli koneen ympärillä. Meidän ikoniryhmäläiset innostui kahta enemmän. Et ajatella, tossa on nyt se ompelukone!"
"Jos huomasit ison säkin eteisessä niin sen toi vehmaalainen tekstiilitaiteilija Riitta Engström. Hän on intohimoinen sienestäjä. Sitten hän antaa meille ne sienet, me kuivataan ne ja pakotetaan ihmiset ostamaan niitä", Katariina kertoo ja kaikki kätkättävät.
"Viime vuonna saimme kolme sataa euroa pelkästään sienillä", hän laskeskelee.
"Eikä pelkästään sieniä vaan yrttejä kaikennäköisiä, ja nokkosia", Katariina luettelee.
"Lipstikkaa!" Eeva täydentää ja jatkaa:
"Ja sitten on ihmisiä, minullakin ystäväpariskunta, jotka aika isollakin summalla näitä sieniäkin ovat ostaneet ja nyt me ostimme mustaviinimarjoista tehtyä tuoremehua heiltä. He sanoivat, että ei pidä maksaa heille, vaan pitää maksaa sinne Agran kassaan. Ihmiset ovat tietoisia tästä ja sitten he keksivät, että tämä laitetaankin sinne Agran kassaan."
"Ja vielä liittyen tähän ikonimaalausryhmään, meillä oli vuosia tapa, että oli joulumyyjäiset. Meilläkin oli omat pöydät ja myytiin mitä myytiin ja tuotto käytettiin sen ryhmän hyväksi", Lea kertoo.
"Ostettiin pensseleitä, alustoja tai värejä. Sitten joku ehdotti, Eeva kai, et eihän tässä ole mitään mieltä, että kootaan rahaa itsellemme. Et annetaan se Kirkon ulkomaanapuun, Pelastusarmeijalle ja Agran koululle", Katariina kertoo.
Myös tulevan joulumyyjäispöydän tuotto aiotaan käyttää samaan tarkoitukseen.
"Myyjäisille tuli ihan erilainen syy ja tarkoitus. Niin kauan kun se oli meille itsellemme, tuli tunne, että se oli tylsää", Katariina kuvailee.
"Meillä on kaikkea riittävästi, on rahaa ostaa pensselitkin ja tehdä retkiä", Eeva lisää.
Eevan mukaan myös sillä on merkitystä, että juttu on turkulainen ja suomalainen.
"Monesti isot järjestöt koetaan kaukaiseksi, kun taas tämä oli kotoisa. Se inspiroi ihmisiä. Eikä ole mitään välillisiä kustannuksia, tiesi että se on se ompelukone, jonka voi ihan nähdä!"
Pommi ja pelastus
Mutta palataan vielä hetkeksi kummityttö Radhaan. Perusopetuksesta valmistuttuaan tämä jatkoi kolme vuotta kestävään valtion lukioon Agrassa.
Sitä ennen putosi kuitenkin uutispommi! Tytön vanhemmat halusivat naittaa hänet. Kävi ilmi, että kaikkia lukioon haluavia tyttöjä oltiin naittamassa. Perheet asuvat slummissa ahtaasti, eikä ruokaa ole riittävästi.
Agran koulussa Radha oli saanut aterian, koulutarvikkeet ja terveydenhoidon, mutta valmistuttuaan hän oli siirtymässä jälleen vanhempiensa elätettäväksi.
Kummirinki lähetti Intiaan kirjeen, jossa se korosti koulutuksen merkitystä ja toivoi tytön välttyvän naimisiinmenolta.
"Kirjoitimme Radhalle, että olemme valmiita tukemaan häntä, jos hän valitsee koulutuksen, Lea kertoo.
Onneksi kummiyhdistyksen intialainen kumppanijärjestö sai puhuttua vanhemmat ympäri, eikä yhtäkään tytöistä pakotettu naimisiin 14-vuotiaana.
Naiset alkoivat maksaa perheelle taloudellista tukea Radhan lukio-opintojen aikana. Opetus oli ilmaista, mutta perhe tarvitsi rahaa Radhan ruokaan, vaatteisiin ja koulutarvikkeisiin.
Peruskoulu ja lukio saivat jatkoa
Pitkä tie Radhan rinnalla jatkuu yhä. Hän pyrki lukion jälkeen yliopistoon, mutta ei saanut pettymyksekseen riittävästi pisteitä pääsykokeissa.
"Hän oli neljästä ainoa, joka ei päässyt. Kirjoitimme kannustukseksi kirjeen, että oli suuri saavutus, että hän pääsi ylioppilaaksi", Katariina kertoo.
Nyt tyttö on aloittanut kauneudenhoitoalalla oppisopimuskoulutuksessa, jonka Agran koululaisten intialainen kumppanijärjestö on hankkinut.
Kolmen naisen kummirinki jatkaa edelleen sponsorina. Näillä näkymin Radha yrittää ensi vuonna uudelleen yliopistoon, vaikka onkin ollut pitkään kiinnostunut myös kauneudenhoitoalasta.
Naiset tietävät, että nuorilla kiinnostus ja haaveet voivat vaihdella.
"On vaikea tietää, onko kauneudenhoitoala haave vai onko se vain mahdollinen ammatti, josta hän tietää. Eihän hän voi välttämättä kurottautua joksikin arkeologiksi", Lea pohtii.
"Silloin kun pääsi itsekin ylioppilaaksi, ei ollut vielä tietoinen siitä, mikä on oma haaveammatti. Oli paljon niitä muotiammatteja…"
Kävi niin tai näin, Radha on jo nyt yhteiskunnassa ihan eri asemassa kuin luku- ja laskutaidottomana.
Radha on myös päässyt kiinni työelämään - ja mitkä mahdollisuudet sitten ovatkaan, kun hänellä on tutkinto. Hänellä on mahdollisuus tienata omaa rahaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Myös slummille on suuri merkitys, että sen jäsenet kouluttautuvat ja voivat näin auttaa perheitään ja yhteisöään.
Naisille on mieluista, että koulu on daliti-tytöille.
Mitä kummius merkitsee?
Miten pitkä kummius on vaikuttanut kummiringin naisiin?
"Minulle se merkitsee, että kummius tulee ihan konkreettiseksi ja henkilöityy jonkun lapsen kohdalla. Että on pystynyt pikkuisen auttamaan elämän uudelleensuuntautumisessa", Katariina aloittaa.
"Niin kun ajattelee, että on miljoonia, jotka tarvitsevat apua, eikä kaikkia voi kuitenkaan auttaa, niin on joku pieni pala… Ja se, että meillä on oma kummityttö, se korostaa vielä sitä", Eeva jatkaa.
Naisille on mieluista, että koulu on daliti-tytöille. He ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. On tärkeää, että heillekin annetaan mahdollisuus.
Katariinan mielestä Eeva ja Lea ovat saaneet aikaan sen, että yhä laajeneva porukka osallistuu koulun tukemiseen. Se tekee kummiudesta vielä merkityksellisempää. Tuntee, että ”me yhdessä teemme tätä”.
Lean mielestä auttamalla muita ihminen auttaa myös itseään.
"Että vaikka on yksi pikkiriikkinen koulu ja yksi lapsi, sillä on suuri henkinen merkitys, että lainausmerkissä pelastaa tai antaa mahdollisuuden yhdelle ihmiselle", hän pohtii.
Kummikolmikko aikoo jatkaa Radhan tukemista niin kauan kun tämä tukea tarvitsee. Sen lisäksi naiset ovat jo pyytäneet uutta kummilasta Agran peruskoulusta.
Lähden talosta onnellisena ja voimaantuneena. Kuistilla iso pussi suppilovahveroita muistuttaa, että maailmaa todellakin muutetaan pieni pala kerrallaan.
Lotta Lehmusvaara Kummi ja vapaaehtoinen
Kuvat: Agran koululaiset ry
Kiinnostuitko? Agran koululaiset ry tarjoaa perusopetusta kahdeksanteen luokkaan saakka yhdessä intialaisen Chaudhary Welfare Society -järjestön kanssa Agran kaupungissa. Lue lisää Agran koululaiset -yhdistyksestä
Turkulainen Pirkko Hellstén oli Agran koululaiset ry:n perustajia ja puheenjohtaja lokakuussa 2022 tapahtuneeseen menehtymiseensä saakka. Koulu avautui heinäkuussa 2010. Se oli hänen elämäntyönsä ja hän myös lahjoitti varat uuden koulurakennuksen hankkimiseen vuonna 2021. Pirkon aikana yhdistyksen jäsenpohja on kasvanut vuosi vuodelta.
ILO raportoi, että Intiassa vain yksi viidestä (19 %) 15 vuotta täyttäneestä naisesta kävi töissä viime vuonna. Määrä on ollut laskussa vuodesta 2005, jolloin määrä oli 32 %.