Uusbuddhalaiset ja kristityt dalit-naiset
- agrankoululaiset
- 4 days ago
- 5 min read
Miksi monet dalitit Intiassa ovat luopuneet hindulaisuudesta ja kääntyneet muihin uskontoihin? Kastijuttumme toisessa osassa kerrotaan buddhalaisista ja kristityistä naisista, joita tutkija Mari Metso on haastatellut. Naiset toimivat aktiivisesti sekä naisten aseman parantamiseksi että kastisyrjinnän vähentämiseksi.
Mari Metso tekee väitöstutkimusta intialaisista dalit-naisista, jotka toimivat opettajina uusbuddhalaisissa yhteisöissä ja pastoreina protestanttisissa kirkoissa. Hän toimii aktiivisesti suomalaisessa dalitien solidaarisuusverkostossa ja valittiin 2024 myös kansainvälisen dalitien solidaarisuusverkoston hallitukseen.
Mari, miksi valitsit juuri tämän tutkimusaiheen tai mikä ylipäätään sai sinut kiinnostumaan Intiasta ja dalit-naisista?
Intia kiinnosti minua jo nuorena aikuisena etenkin estetiikaltaan ja hieman myöhemmin joogan vuoksi. Noihin aikoihin matkustinkin Intiassa, mutta tietämykseni maasta oli melko yksipuolista.
Sekä buddhalaisuus että kristinusko ovat olleet tärkeässä osassa dalitien vapautusliikkeitä.
Teologiaa opiskellessani pääsin Mikko Malkavaaran Intian kirkkohistoriaa ja dalit-liikettä käsittelevälle kurssille. Tämä osoittautui käänteentekeväksi, sillä kurssilla tuli selväksi, että kastijärjestelmä on edelleen olemassa ja hyvissä voimissaan. Tieto oli minulle jonkinlainen järkytys ja pohdin paljon sitä, miten minun oli ollut mahdollista reissata Intiassa ja olla tajuamatta näin merkittävää asiaa.
Tein graduni liittyen dalit-teologiaan ja suoritin osan maisteriopinnoistani Intiassa. Siellä näin, että joillain nuorilla oli dalit-taustasta huolimatta mahdollisuus opiskella korkeakoulussa. Suurin osa teologisen korkeakoulun opiskelijoista ja opetushenkilöstöstä oli miehiä ja se innosti tarkastelemaan kastia ja sosiaalista muutosta erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Tämä tulokulma päätyi lopulta väitöskirjan tutkimussuunnitelmaan.
Tarkastelen tutkimuksessani siis dalit-naisia ja heidän toimijuuttaan kahden Intian vähemmistöuskonnon kontekstissa. Sekä buddhalaisuus että kristinusko ovat olleet tärkeässä osassa dalitien vapautusliikkeitä. Lisäksi kumpikin mahdollistaa myös naisille erilaisia uskonnollisia asemia ja niiden piirissä koulutusta – myös tyttöjen – pidetään tärkeänä muutoksen välineenä ja siihen panostetaan. Siksi päädyin tekemään tutkimustani juuri näiden kahden uskontoperinteen parissa.
Mitä voit kertoa haastateltavistasi? Kuinka monta haastateltavaa tutkimuksessasi on ja missä osavaltioissa olet haastatellut heitä?
Tutkimukseeni olen haastatellut reilut 40 naista, joista noin puolet on uusbuddhalaisia maallikkoja ja puolet pastoreita Intian luterilaisissa kirkoissa sekä Etelä-Intian kirkossa.
Tamil Nadun osavaltiossa kristittyjen määrä on maan keskivertoa suurempi ja siellä on lisäksi muuta maata enemmän naispuolisia pastoreita. Tein siksi kenttätyöni pastoreiden parissa Tamil Nadussa.
Uusbuddhalaisia sen sijaan on eniten Keski-Intian Maharashtran osavaltiossa ja tämän vuoksi se valikoitui paikaksi, jossa haastattelin uusbuddhalaisia opettajia. Uusbuddhalaisuudella tarkoitan tässä nk. Ambedkarin buddhalaisuutta, joka syntyi vuonna 1956, kun dalitien vapautusliikkeen johtaja, poliitikko, tohtori B.R. Ambedkar kääntyi buddhalaisuuteen ja ilmoitti, että kastista on mahdollista vapautua ainoastaan kääntymällä pois hindulaisuudesta ja valitsemalla buddhalaisuus.
Arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa dalitia seurasi Ambedkarin esimerkkiä seuraavien päivien aikana ja tällä hetkellä heitä on noin seitsemän miljoonaa. Uusbuddhalaisuus on tällä hetkellä suurin buddhalainen koulukunta Intiassa.
Haastattelemani naiset tulevat dalit-perheistä ja he ovat kaikki korkeasti koulutettuja. Jokaisella heistä on yliopistotutkinto ja useat ovat tohtoreita. Uskonnollisen asemansa kautta he pyrkivät aktiivisesti sekä parantamaan naisten asemaa että vähentämään kastisyrjintää.
Mistä syystä naiset ovat luopuneet hindulaisuudesta? Liittyykö kasti hindulaisuuteen niin että sidettä ei saada rikki?
Pastoreista melkein kaikki ovat perheistä, joissa kääntyminen kristinuskoon on tapahtunut useita sukupolvia sitten. Uusbuddhalaisten kohdalla kääntyminen on useimmiten ollut joko isovanhempien tai vanhempien valinta. Toisin sanoen muutamaa henkilöä lukuun ottamatta naiset ovat syntyneet perheisiin, joissa hindulaisuudesta on luovuttu jo edeltävien sukupolvien toimesta.
Kääntymisprosessin taustalla on usein monenlaisia syitä, mutta tutkimusten mukaan dalitien kohdalla yksi merkittävä tekijä on vapautuminen kasti-identiteetistä ja toivo paremmasta elämästä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Myös omassa tutkimuksessani naiset kuvailivat itseään ensisijaisesti ilman kastiin liittyviä määritteitä.
Hierarkkinen jaottelu on kuitenkin todellisuutta kaikkialla yhteiskunnassa ja ihmisten uskontokunnasta riippumatta.
Kastijärjestelmä on kytköksissä hindulaisuuteen, sillä oppi yhteiskunnan jakautumisesta neljään eri ryhmään on peräisin vedakirjallisuudesta. Hierarkkinen jaottelu on kuitenkin todellisuutta kaikkialla yhteiskunnassa ja ihmisten uskontokunnasta riippumatta. Siten se, miten kastijaottelu arjessa näkyy, ei rajoitu ainoastaan hinduihin ja siksi kääntyminen toiseen uskontoon ei ikävä kyllä poista daliteihin kohdistuvaa syrjintää.
Millaista syrjintää tai sortoa haastateltavasi olivat kokeneet elämässään?
Naiset kertoivat haastatteluissa muun muassa koulussa, opinnoissa ja työelämässä tapahtuneesta syrjinnästä. Heitä ei esimerkiksi ole kohdeltu tasavertaisesti suhteessa muihin oppilaisiin, heitä oli nöyryytetty julkisesti, heidän kykyjään oli epäilty ja sosiaaliset suhteet ovat noudattaneet kastijakoja myös opinnoissa. Toisaalta joillain haastatelluilla oli ystäviä yli kastirajojen. Naiset myös alleviivasivat sitä, että heidän kokemansa syrjintä on ollut vähäisempää verrattuna muihin dalit-naisiin. Muun muassa korkea koulutus, keskiluokkaisuus ja kaupungissa asuminen vaikuttaa siihen, että kastisyrjintä on monesti hienovaraisempaa ja epäsuoraa.
On myös todettava, että dalitit eivät ole yhtenäinen joukko, vaan kuten kaikki kastit, myös dalitit ovat jakautuneet hierakkisesti järjestäytyneisiin ryhmiin, joiden välillä on kastisortoa. Lisäksi epätasa-arvoa aiheuttaa sukupuoli. Haastatteluissa nousi esiin se, että naiset joutuvat sukupuolensa takia perustelemaan ja puolustamaan asemaansa sekä toimintaansa. Tämä näkyi erityisesti pastoreiden haastatteluissa.
Suomessa asuvan on vaikea saada käsitystä, mihin suuntaan kastisyrjintä on menossa Intiassa. Toiset väittävät, että se on vähenemässä mm. elintason paranemisen, kaupungistumisen ja yleensäkin yhteiskunnan modernisoitumisen vuoksi, kun taas monet kastitutkijat, kuten viime vuoden joulukuussa Suomessa vieraillut Suraj Milind Yengde, väittävät, että se on itse asiassa voimistunut. Mikä on sinun käsityksesi asiasta?
Haastatteluiden perusteella voin todeta, että kastisyrjintä ei ole kadonnut minnekään. Vaikka tutkimukseni naiset asuvat kaupungeissa, ovat korkeasti koulutettuja ja melkeinpä kaikki heistä voidaan luokitella keskiluokkaisiksi, kasti vaikuttaa silti heidän elämissään. Tätä tukee myös tutkimustieto. Sosiologi Surinder Jodhka on todennut, että kastiin liittyvä kehitys tapahtuu kahteen suuntaan: samalla kun tietyt vanhat kastisyrjinnän muodot ovat jääneet pois, uusia syntyy koko ajan.
Vaikka ihmiset kokisivat muuten olevansa vapaita kastiajattelusta, yleensä he kuitenkin haluavat lastensa menevän naimisiin oman kastiryhmänsä sisällä. Tätä kutsutaan endogamiaksi ja sen nähdään olevan tärkein komponentti kastijärjestelmän ylläpitämisessä.
Endogamian kautta resurssit tai niiden puute pysyvät sukupolvesta toiseen samoilla kastiryhmillä. Haastatteluissa nousi esiin se, että oman kastin sisällä avioituminen ei ole vain etuoikeutettujen kastien tavoite, vaan myös osa daliteista epäröi kastien välisiä liittoja, koska pelkäävät niiden heikentävän entisestään erityisesti dalit-naisten asemaa ja synnyttävän syrjintää perheen ja suvun sisällä.
Onko Intiassa sinun kokemustesi mukaan ns. mahdollisuuksien tasa-arvoa eli voiko esimerkiksi dalit-nainen edetä koulutuksen kautta yhteiskunnassa? Toimiiko kastijako edelleen tulppana?
Voi edetä, mutta kastistatuksesta on vaikea, tai miltei mahdotonta päästä kokonaan eroon.
Toimit myös dalitien aseman parantamiseen tähtäävän ihmisoikeusjärjestön, Dalitien solidaarisuusverkoston (DSNFi) hallituksen puheenjohtajana, joka kuuluu kansainväliseen International Dalit Solidarity -verkostoon (IDSN). Mihin asioihin kansainvälinen työ painottuu ja millaisia keinoja on käytössä?
IDSN pyrkii siihen, että kastiin perustuva syrjintä tunnistetaan globaalina ihmisoikeuskysymyksenä ja että siihen puututaan politiikassa ja lainsäädännössä. Työ tarkoittaa esimerkiksi lausuntoja ja kampanjointia EU-tasolla sekä raporttien ja suositusten toimittamista YK:n ihmisoikeuselimille ja yhteistyötä YK:n erityisraportoijien kanssa.
Verkosto pyrkii myös vaikuttamaan yrityksiin ja kansainvälisiin tuotantoketjuihin, jotta ne huomioisivat kastin ja reagoisivat esimerkiksi mahdolliseen dalitien hyväksikäyttöön tuotannon alkupäässä.
Verkosto seuraa kastijärjestelmään perustuvan syrjinnän torjumiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja soveltamista, kerää tilastoja, tuottaa raportteja ja lisää tietoisuutta kastiin perustuvasta syrjinnästä. Tällä hetkellä IDSN:n strategia painottuu erityisesti dalit-naisten ja -nuorten aseman parantamiseen, sekä kastiin perustuvan riiston ja hyväksikäytön poistamiseen globaaleista tuotantoketjuista.
Sähköpostihaastattelu: Lotta Lehmusvaara, Agran koululaiset -yhdistyksen kummi ja vapaaehtoinen
Kuvat: Tim Bird on ottanut kuvia syrjäisestä dalit-kylästä Koillis-Intian Odishan osavaltiossa. Ne on tehty osana suomalaisen Tikau Share -järjestön dokumenttiprojektia, joka koulutti pääasiassa kylän naisia tuottamaan laadukkaita käsityötuotteita myyntiin Suomessa ja kannusti maaseutuyhteisön omavaraisuuteen ja aloitteellisuuteen.
Lisää aiheesta:
Lue blogikirjoituksen ensimmäinen osa, jossa pohditaan, miksi kasti on ongelma ja onko kastin merkitys Intiassa vähenemässä? Haastateltavana on kastiasiantuntija, teologian tohtori Mikko Malkavaara.
Dalitien solidaarisuusverkosto lisää Suomessa tietoisuutta kastisyrjinnästä.
Kansainvälinen verkosto pyrkii vähentämään kastisyrjintää maailmassa.
Comments