Koulun ensiaskeleet

Elo-syyskuussa 2010 koulumme toimi jo erinomaisen hyvin. Kouluun otettiin yhdeksäntoista oppilasta, kaikki tyttöjä. Lapset ovat

n. 4 - 9 -vuotiaita. Tarkkaa tietoa meillä ei heidän iästään ole, sillä kenelläkään heistä ei ole syntymätodistusta. Opettajamme, n. 30-vuotias Ceema Hirvani, on kahden pikkutytön äiti ja erittäin innostunut työstään. Hän on saanut asiat sujumaan jo rutiinilla, vaikka koulua on käyty vasta kaksi kuukautta.

 

Ceema on iloinen ihminen ja lapset pitävät hänestä kovasti. Ceema opettaa intialaisella metodilla eli lapset toistavat kuorossa hänen opettamiaan asioita. Opettajamme on kiltti ja hoitelee reippaasti koko tyttöjoukon.Seurasin koulupäiviä ihan aamun teehetkestä alkaen.

 

Neljä pienintä lasta ei pystynyt seuraamaan opetusta ja myös opettaja oli samaa mieltä. He eivät olleet vielä koulukypsiä ja lähetin heidät koteihinsa odottelemaan pari vuotta lisää, jolloin voivat palata takaisin. Osa lapsista on paljon ikäistään pienikokoisempia ilmeisesti huonon ravitsemuksen ja hoidon puutteen takia. Lapsilla oli kuitenkin kaikilla siistit, lahjoituksina saadut vaatteet yllään ja sandaalit jaloissaan.

 

 

1/10

Koulussa on yksi luokkahuone, jossa on punamustaraitainen iso matto keskellä ja lapset istuvat sen päällä. Opettajalla on pieni pöytä, muita huonekaluja ovat kolme tuolia. Opetuksessa käytetään seinätauluja, oppikirjoja ja vihkoja.

 

Kaikki ovat kirjoittaneet kirjaimia sekä hindiksi että englanniksi vihkoihinsa ja isommat lapset jo sanojakin. Myös numeroita he ovat kirjoitelleet ja vanhemmat lapset pieniä laskutoimituksia. Lapset ovat aivan innoissaan eri peleistä ja palloleikeistä. Muutenkin he ovat todella innostuneita oppimaan, heidän silmänsä ihan loistavat oppimishalusta!

 

Käsienpesu on lapsilla jo hyvin hallussa. Käyntini osui elo-syyskuuhun, joka oli monsuuniaika. Välillä satoi ihan kaatamalla, kuoppaiset ja roskaiset tiet muuttuivat valtaviksi kuralammikoiksi. Slummien kodit ovat pimeitä, kosteita ja ristalttiita jo pelkästään hygienian puutteen takia. Lasten kotialueen slummissa talot olivat veden saartamia ja slummin asukkaat sairastelivat herkästi tarttuvaa kovin kivuliasta silmätulehdusta, joka kestää tavallisesti viisi päivää. Koulumme tytöihin tauti iski ja kaiken aikaa osa koululaisista joutuikin jäämään kotiinsa sairastamaan. Välillä läsnä oli vain kymmenen lasta.

 

Käyntini aikaan osui myös useita uskonnollisia juhlia, jolloin lasten vanhemmat lähtivät kotikyliinsä jopa viideksi päiväksi ja ottivat lapsensa mukaan. Lapsille annetaan kaikki perusrokotukset terveyssyistä vasta monsuuniajan jälkeen.

 

Ruokailu koulussa sujui rauhallisesti. Ennen ruokailua lapset menivät jonossa käsienpesuulle. Ruoka syödään koululla intialaisen tavan mukaan käsin. Lapset istuivat lattialla ja odottivat kaikki kiltisti ruokaansa teräslautasille. Ruoka on kasvisruokaa, chapatileipää ja riisiä, juomana on vettä. Koulun alussa lapset ahmivat nälkäisiin vatsoihinsa ruokaa valtavat määrät, mutta nyt tilanne oli tasaantunut. Heille tarjottiin myös lisää ruokaa.

 

Kaikki lapset on jo madotettu. Kun ruoka oli syöty, lapset nousivat kaikki yhtäaikaa ja kiittivät kauniisti ruoasta. Sen jälkeen he taas pesivät kätensä. Koulun varsinaiset avajaiset pidettiin 10.9.2010 ja silloin nostimme koululla Intian ja Suomen liput salkoon liehumaan. Voi sitä lasten riemua, kun he saivat pienoisliput ja huiskuttivat niitä.

 

Avajaisissa olivat läsnä intialaisen yhteistyöjärjestömme Chaudhary welfare societyn puheenjohtaja Balbir Singh perheineen, Agran koululaisten Intia-Suomi koordinaattori Jasvinder Singh sekä puheenjohtaja Pirkko Hellsten. Tilaisuuden päätteeksi lapsille, opettajalle ja koulun keittäjälle tarjottiin intialaista teetä ja barfi-makeisia. 

 

Pirkko Hellstén

 

Soita meille:

+358 44 535 7072

Osoitteemme: 

Puutarhakatu 11 B 61, 20100 Turku

© Agran koululaiset ry 2013,  Created with Wix.com

          Agran koululaiset ry:n Y-tunnus 3069873-7

  Rahankeräyslupa RA/2019/104 on voimassa 31.8.2021 asti.